13/04/2023
Maailman vanhin sukelluspuku herää eloon!
Kesällä 2023 Raahessa Langin Kauppahuoneen sisäpihalla sijaitsevan aitan ovi avautuu Wanhan Herran kotiin. Siellä tavataan itse maailman vanhin sukelluspuku omissa oloissaan asuintoverinsa, laivarotta Juanitan kanssa.
Noin puolen tunnin pituisen vierailun aikana vieraat saavat kuulla Wanhan Herran ja Juanitan seikkailuista ja heidän elämästään tänä päivänä. Wanhalla Herralla on myös tärkeä viesti vesien suojelemisesta.
Ensimmäiset lapsivieraat pääsevät tutustumaan Wanhan Herran kotiin toukokuussa. Kotia avataan säännöllisemmin yleisölle kesäviikonloppuina.
Wanhaa Herraa ja Juanitaa esittävät Raahen Teatterista tutut näyttelijät Veli-Pekka Sukkala ja Veera Saari. Heidän asunsa on suunnitellut ja valmistanut puvustaja Riikka Kononen. Sanat heidän suuhunsa on kirjoittanut toimittaja-ohjaaja Sari Jaatinen. Kuvittaja Emilia Laitinen on piirtänyt Wanhan Herran kodin logot ja mielikuvitusta kutkuttelevan värityskirjan. Wanhan Herran kodin sisustuksen on suunnitellut Piia Vähäsalo. Hanketta on asiantuntemuksellaan tukenut Raahen museo. Kiitos mahtavalle työryhmälle jo tässä vaiheessa!
⭐⭐⭐⭐⭐
Jaatinen ja Langin Kauppahuoneen yrittäjä Piia Vähäsalo keksivät Wanhan Herran koti - idean sen kummemmin suunnittelematta vuosi sitten.
– Idea vain putkahti ja heti niin valmiina aivan kuin olisi odottanut hetkeään. Itseäni on aina harmittanut monet lapsia varten rakennetut hahmot, jotka eivät puhu, m***a Wanha Herra puhuu puhumasta päästyään. Itselleni oli tärkeää, että tällä kaksikolla on myös tärkeä viesti lapsille. Vesi on tärkeää kaikille kaikkialla maailmassa ja vesistöistä huolehtiminen on meidän jokaisen asia, sanoo käsikirjoittaja Sari Jaatinen.
Ensin idealle haluttiin Raahen museoväen hyväksyntä. Wanha Herra on kohta 160 vuotta ihastuttanut Raahen museon kävijöitä. Lukemattomat lapset ja aikuisetkin ovat ihmetelleet
Wanhaa Herraa museossa käydessään. Joitakuita hahmo hieman pelottaa, m***a suurin osa kokee sen hyvin sympaattisena olentona. Sitä on tituleerattu mm. Pyjamabanaaniksi ja
Teletapiksi, museonjohtaja Eija Turunen kertoo.
- Monet kerrat täällä museossa on pohdittu sitä, miten Wanhan Herran voisi jalkauttaa tuonne kaupunkiin, miten sitä voisi paremmin hyödyntää. Monet palaset loksahtivat
kohdalleen, kun saimme kuulla Wanhan Herran kodista. Museon väkeä ei näin hyvän idean kanssa tarvinnut kovin kauaan höynätä, Turunen sanoo. Historia, luonto ja lapset – keskeiset asiat Wanhan Herran kodin tarinoissa, ovat lähellä
museoväen sydäntä.
–Jos näiden hyväksi voi Wanhan Herran myötävaikutuksella toimia, olemme mukana. Hyvän tarinan, sympaattisten hahmojen ja tunnelmallisen ympäristön myötä Wanha Herra lähtee kohti uusia seikkailuja, Turunen sanoo.
Langin Kauppahuoneen yrittäjä Piia Vähäsalo toteaa Wanhan Herran kodin istuvan täydellisesti koko historiallisen Pekkatorin luoteiskulmaa hallitsevan kauppahuoneen toimintaan.
–Tämä on juuri sitä, miksi Langin Kauppahuone on tehty: halusta kertoa tarinoita. Pääsemme nyt Wanhan Herran kanssa toteuttamaan tätä intohimoamme, Vähäsalo sanoo. Kodin rakentaminen pihapiirissä valmiina olevaan aittarakennukseen vaatii pintaremonttia sekä tilan sähköistämistä ja valaisua. Sisustus viimeistellään sukelluspuvun elämäntarinan mukaan merihenkiseksi.
–Aitan hirsikorjaukset on tehty talven aikana ja keväällä kunnostetaan lattiaa ja tilkitään seiniä. Mitään ei onneksi tarvitse rakentaa, Vähäsalo sanoo.
Wanhan Herran graafisen ilmeen suunnitellut raahelainen kuva-artesaani Emilia Laitinen on piirtänyt logojen lisäksi myös pienen värityskirjan, jonka kuville löytyy yhtymäkohtia Wanhan Herran tarinasta.
–Sukelluspuku on ollut aina osa elämääni, lapsesta saakka. Se on pelottanut ja kiehtonut vuosien ajan museokäynneillä, Laitinen kertoo.
Logoista hän on tehnyt mahdollisimman selkeät ja niissä Wanha Herra on pääroolissa. Pelkistetty turkoosi tausta viestii monista erilaisista meristä, joita sukelluspuku on reissuillaan tavannut.
–Värityskirjaa lähestyin ”mitä olisin lapsena itse mielelläni värittänyt” -ajatuksella. Halusin kuvien välittävän sanomaa merten monopuolisuudesta ja tärkeydestä, kuten tarinassakin tulee ilmi, Laitinen sanoo.
Puvustaja Riikka Kononen odottaa innolla, että pääsee näkemään miten hänen suunnittelemansa ja ompelemansa puvut heräävät eloon.
–En ole koskaan tehnyt mitään noin vaikeaa ompelusta. Suunnitteluun ja kokeiluihin meni valtavasti aikaa jo senkin takia, että lopputuloksen on näytettävä juuri samalta tai vähintäänkin tarpeeksi tunnistettavalta, Kononen sanoo.
Ongelmanratkaisu oli yhtä aikaa innostavaa ja haastavaa. Puoliso Jussi Kononen oli korvaamaton apu erityisesti sukelluspuvun pään rakentamisessa. Laivarotta Juanitankaan asu ei syntynyt aivan ”kertalinttuulla”.
–On korkea aika, että Wanha Herra tulee suuren yleisön tietoisuuteen. Se edustaa Raahea, pientä rantakaupunkia, jossa on tämmöinen vanha, mystinen, kummallisen sympaattisen ja inhimillisen näköinen tarvekalu ajalta, jota ei enää ole, Kononen summaa.
Maailman vanhin sukelluspuku
Suomen vanhimman paikallismuseon, vuonna 1862 perustetun Raahen museon kuuluisin harvinaisuus on Raahen Wanha Herra – 1700-luvulta peräisin oleva vasikannahkainen sukelluspuku. Sen lahjoitti Raahen museolle merikapteeni Johan Leufstadius 1860-luvulla.
Sukelluspuku on esillä Raahen Kruununmakasiinimuseon sukellusosastolla. Sukelluspuvun alkuperää on yritetty selvittää tarkemmin siinä kuitenkaan onnistumatta. Arvellaan, että puku olisi valmistettu Suomessa, siihen viittaavat mm. jalkaosien pieksumaiset kärkiosat. Puvun käsineet ovat kuin tyypilliset suomalaisen metsämiehen kintaat.
Raahen museon sukelluspuku on valmistettu lehmännahasta, sen saumat on ommeltu pikilangalla ja tiivistetty piellä. Vedenkestäväksi sukelluspuku on tiivistetty lampaantalin, tervan ja pien seoksella. Puvun yläosa, huppu, on sisäpuolelta vahvistettu puurimojen avulla. Ilma sukeltajalle pumpattiin luultavasti palkeitten avulla joustavilla nahka sukilla yhteenliitettyjen puisten putkien kautta. Hupun yläosassa on oletettavasti ollut läppäventtiili, jonka kautta ilma on tullut sisään ja vastaavasti poistunut selkäputken kautta. Rohkea sukeltaja on pujottautunut sukelluspuvun sisään vatsassa olevasta aukosta, joka suljettiin kiertämällä pitkä aukkonahka vyön ympäri ja vyö kiinnitettiin sukeltajan vyötäisille. Sukelluspuvun avulla pystyttiin tarkistamaan laivan pohjan kunto tarvitsematta turvautua laivan kallistuksiin ja kuivatelakointiin.
Puvun valmistaja on hallinnut 1700-luvun huimasti kehittyneen sukellusteknologian viimeisimmät saavutukset. Raahen Wanhaa Herraa on pidettävä ainutlaatuisena nahan avulla toteutettuna välimuotona siirryttäessä sukelluskellosta varsinaiseen raskassukelluspukuun.
Kuva: Sari Jaatinen
