24/12/2023
đ MeidĂ€n lempeĂ€ jĂ€ttilĂ€isemme, kalenterityttö Iris saa tĂ€nĂ€ vuonna toivottaa meiltĂ€ kaikilta hyvÀÀ, lĂ€mmintĂ€ kotijoulua kaikkiin perheisiin!
TĂ€mĂ€ on Iriksen ensimmĂ€inen joulu kodin lĂ€mmössĂ€ â€ïž pehmeĂ€llĂ€ koirapedillĂ€, kuusenhakuretkellĂ€, tĂ€ydellĂ€ vatsalla ja omilla jouluherkuilla.
Joulu omassa kodissa. Sen haluaisimme antaa kaikille maailman kodittomille koirille, jos voisimme. TÀnÀ vuonna tuon joulun ihmeen saa kokea Iris, joka on vihdoin kotona loppumattomalta tuntuneen odotuksen jÀlkeen. Iriksen tarinan myötÀ toivotamme oikein hyvÀÀ joulua kaikille seuraajillemme, tukijoillemme ja viipurilaisten perheille!
Iriksen mamma Maarit kertoo:
ââMamma, siellĂ€ on koira, jonka nimi on Iris. Sun on pakko pelastaa se.â Se oli tyttĂ€reni Iris, jonka silmiin oli osunut kaima meille ennestÀÀn tuntemattoman Viipurin koirien sivustolla. SiellĂ€ se Iris oli, ensin pienenĂ€ suloisena hupsuna ja vuosi vuodelta vĂ€hĂ€n surullisempana, vĂ€hĂ€n harmaantuneempana, odottaen jotain, jota se ei edes osannut kuvitella elĂ€mĂ€n mahtuessa pienen hĂ€kin maailmaan. SeitsemĂ€n pitkÀÀ vuotta.
Kun lÀhtee hakemaan koditonta, on siinÀ hetkessÀ samaa syvÀÀ liikutusta kuin syntymÀssÀ. YmpÀrillÀ olevien silmissÀ kimaltelee kyyneleitÀ, kÀsissÀ on hihnoja, taskut pullistelevat herkkuja, ja sitten hihnassa on poukkoileva kauhistunut vÀsynyt uusi perheenjÀsen, jonka varovainen nuuhkaisu hÀmÀrÀssÀ autossa matkalla kotiin on ensimmÀinen askel yhteisellÀ matkalla.
Iriksen oma koti on pieni vanha luotsitila Turunmaan saaristossa. Koiria, kissoja, lampaita, merikotkia, kallioita ja metsÀlaitumia. MeidÀt kaksi hitsasi yhteen ensimmÀisen aamun unenpöpperöinen kÀvely suoraan tienposkessa kellivÀn kyykÀÀrmeen luo, kauhistuttava kaahaus mantereelle pÀivystykseen ja sitten takaisin kotiin toipumaan kaikkien koirien suojelusenkeleitÀ siunaten.
Iris on mamman tyttö, joka haluaa seurata muiden touhuja matkan pÀÀstÀ m***a mammaa kuin varjo. Puruluut ovat kivoja, leluista ei ole oikein löytynyt suosikkia, m***a oma peti ja nukkupeitto ovat ihania.
Toivon, ettĂ€ saamme m***a vuotta yhdessĂ€, sillĂ€ haluan nĂ€hdĂ€, millainen Iris sieltĂ€ tulee esiin. Nyt jo pilkahtaa tanssahteleva innostuja, pusuttelun suloisuuden ymmĂ€rtĂ€nyt nuuhkunassu ja hĂ€ntĂ€ korkealla pitkin askelin etenevĂ€ lenkkeilijĂ€.â
Iriksen esittely yhdistyksen sivuilla: https://viipurinkoirat.fi/iris