Koirien geenitutkimus

Koti
Suomi
Helsinki
Koirien geenitutkimus

Tervetuloa tutustumaan Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanilla tehtävään koirien geenitutkimukseen.

Koirien perimä kartoitettiin muutama vuosi sitten ja sen myötä on avautunut huikeita mahdollisuuksia eri rotujen perinnöllisten sairauksien, rakenteen, värin, koon ja erilaisten käyttäytymispiirteiden geenitaustojen selvittämiseen. Koirien ainutlaatuinen populaatiohistoria ja roturakenne ovat suotuisia geenitutkimukselle. Verrattuna vastaaviin tutkimuksiin ihmisillä, koirien geenitutkimuksessa gee

nejä voidaan löytää merkittävästi pienemmällä näytemäärällä jopa monitekijäisiin sairauksiin. Geenitutkimuksen tavoitteena on tunnistaa geenivirheitä erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin ja muihin ominaisuuksiin eri roduissa, kehittää sairauksille geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi ja soveltaa saatua tietoa ihmissairauksien selvittämiseen. Geenilöytö avaa aina myös mahdollisuuksia tautimekanismien ymmärtämiseen ja se luo pohjaa diagnostiikan, hoitojen ja mahdollisten lääkkeiden kehittämiseen. Löydät näiltä sivuilta tietoa uusista geenilöydöistä, järjestämistämme tapahtumista ja ohjeita tutkimukseemme osallistumisesta. Jos käytät sivuillamme olevia tekstejä, muistathan mainita lähteen.

© koirangeenit.fi/Helsingin yliopisto

------------------------------------------------------------------------------------------------------
Canine genetic studies

http://www.koirangeenit.fi/in-english/

These pages are dedicated to the canine genetic research done at the University of Helsinki and at Folkhälsan Research Center. In the past few years, the dog's genome has been sequenced, which has opened up tremendous possibilities for uncovering the genetic background of the hereditary diseases and behavioral characteristics, as well as traits such as build, coat color and size of different dog breeds. The unique population history and breed structure of dogs make them great candidates for genetic research. Compared to similar human studies, studies on dogs make it possible to identify genes, even those causing complex diseases, from a much smaller collection of samples. The aim of canine genetic research is to identify genetic abnormalities leading to different hereditary diseases, as well as other breed-specific traits, to develop genetic tests for purposes of breeding, and to use the gained knowledge in the study of human diseases. A new genetic discovery opens up possibilities for the better understanding of disease mechanisms and helps us to improve diagnostic methods, treatments and drug development. On these pages you can find information on new genetic discoveries, upcoming events, as well as how you can contribute to our research.

© koirangeenit.fi/Helsingin yliopisto

08/08/2024

OSALLISTU ROTTWEILERIEN NEUROAKSONAALISEN DYSTROFIAN TUTKIMUKSEEN!

Ryhmässämme on käynnistynyt uusi rottweilerien neuroaksonaalista dystrofiaa koskeva tutkimus, jonka tavoitteena on tunnistaa uusi sairauden selittävä geenimuutos.

Rottweilereilla on aiemmin tunnistettu yksi sairautta aiheuttava geenivirhe, m***a rodussa on tullut ilmi vastaavasti oireilevia tapauksia, joilla kyseistä geenimuutosta ei ole.

Neuroaksonaalinen dystrofia on perinnöllinen, etenevä hermosäikeiden rappeumasairaus, jonka oireet saattavat olla moninaisia ja haastavia tunnistaa. Yleisesti oirekuvaan kuuluu silmävärve (nystagmus), tasapaino- ja/tai koordinaatiohäiriöt ja mahdollisesti käyttäytymisen muutokset, kuten lisääntynyt aggressiivisuus. Lisäksi koirilla saattaa olla haasteita esimerkiksi oppimisessa. Oireissa ja niiden vakavuudessa on kuitenkin eri yksilöiden välillä paljon vaihtelua.

Jos koirallasi on sairauteen sopivia oireita, olisimme kiinnostuneita vastaanottamaan siitä näytteen. Ota yhteyttä ryhmäämme:

Väitöskirjatutkija Tiina Harmas ([email protected])
Jannika Mansikkaviita ([email protected])

04/07/2024

Puppybluess on yleistä.

Koiranomistajien kokema puppy blues on yhtä yleistä kuin vastasynnyttäneiden baby blues, selviää suomalaistutkimuksessa.

20/06/2024

Onko tuttu ilmiö - puppyblues?

Koiranpennun saapuminen kotiin on yleensä iloinen tapahtuma, m***a joskus siihen liittyvä elämänmuutos voi aiheuttaa huomattavia negatiivisia tunteita. Tutkijat havaitsivat, että lähes puolet koiranomistajista kokee pentuaikana ahdistuneisuutta, kuormittuneisuutta tai turhautuneisuutta.

19/06/2024

Saimme uutta tietoa lapinkoirien ja hirvikoirien historiasta tutkimalla DNA:ta 100-200 vuotta vanhoista museoissa säilytetyistä koiran turkeista. Lapinkoirat ja hirvikoirat polveutuvat samasta alkuperäisestä populaatiosta ja ovat sitten eriytyneet omiksi roduikseen.

https://doi.org/10.1093/molbev/msae108

18/06/2024

Canine Health Foundation (AKC) on rahoittanut tutkimistamme avoimien hakujen kautta vuosien varrella useilla sadoilla tuhansilla euroilla. Oli ilo esitellä laboratoriotamme ja tutkimuksiamme heidän uudelle johtajalle, Stephanie Montogomerylle.

15/06/2024

Kisa kilpaillusta rahoituksesta kovenee, m***a professori Hannes Lohi on jälleen onnistunut keräämään lisärahoitusta koirien hyväksi. Hänelle myönnettiin uusi reilun 0.5M€ Akatemiahanke koirien sydänperäisten äkkikuolemien selvittämiseen. Tämä on jälleen erinomainen mahdollisuus edistää koirien terveyttä. Otathan yhteyttä tutkimusryhmään, jos tiedät äkillisesti menehtyneitä koiria tai sukuja. Koiranomistajien apua tarvitaan taas. 😀 Yhdessä eteenpäin. 💪

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi rahoitusta 39 akatemiatutkijalle, 13 kliiniselle tutkijalle ja 75 akatemiahankkeelle. Akatemiahankkeista 12 on osahankkeista koostuvia konsortioita. Yhteensä rahoitusta myönnettiin hie...

15/06/2024

Kiitos Kennelliitolle Pro Cane Sano mitalista ja huomionosoituksesta koirien terveyden ja hyvinvoinnin eteen tehdystä merkittävästä työstä. 🙏 Onnittelut mitaleista myös Outi Vapaavuori, Elina Pietilä, Kirsi Sainio ja Pekka Olsson. Työ jatkuu!💪

15/06/2024

Uusi tutkimuksemme. Koiranpennun hankkiminen ei ole aina niin helppoa - puppyblues voi yllättää.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että koiranomistajista lähes puolet kokee ”puppy bluesia”. Tunnekokemus on samankaltainen kuin tuoreen vanhemman ”baby blues”.

13/05/2024

Järjestämme kansainvälisen koira- ja kissagenetiikan ja genomiikan konferenssin kesäkuussa Helsingissä. Tervetuloa mukaan!

Little Finlandia, Helsinki, Finland

30/04/2024

OSALLISTU SUOMENPYSTYKORVIEN KUULON HEIKKENEMISEN GEENITUTKIMUKSEEN

Teemme tutkimusta suomenpystykorvien kuuroudesta tai kuulon heikkenemisestä. Pyrimme tunnistamaan geneettisen muutoksen ilmiön taustalla.
Etsimme tutkimukseen suomenpystykorvia, joilla on havaittu kuuroutta tai kuulon alenemaa. Jos koiralle on tehty BAER-testi, olemme myös kiinnostuneita näistä tuloksista, m***a testi ei ole välttämätön tutkimukseen osallistumista varten. Myös normaalisti kuulevat koirat, joiden lähisuvussa on havaittu kuuroutta tai kuulon heikkenemistä, ovat toivottavia tutkimukseen.
Osallistumista varten tarvitsemme koirasta verinäytteen. Esitietoihin tarvitsemme seuraavat tiedot: Onko kuuroutta tai kuulon heikkenemistä havaittu molemmissa vai toisessa korvassa ja tieto siitä, onko BAER-testiä tehty.
JOKAINEN NÄYTE ON KALLISARVOINEN TUTKIMUKSEN KANNALTA, MINKÄ VUOKSI KAIKKI KUULON MUUTOKSEN OMAAVAT SUOMENPYSTYKORVAT OVAT TÄRKEITÄ!
Ohjeet näytteen lähettämiseen: https://www.koirangeenit.fi/osallistuminen/miten-osallistun/

Lisätietoja tutkimuksesta: Väitöskirjatutkija Noora Salokorpi ([email protected])
Kuva: Suvi Lehto

24/04/2024

Hyvää koiranpäivää! Radio Suomessa joitakin ajatuksia koirien alkuperästä.

Tänään vietetään valtakunnallista koiranpäivää. Tänä vuonna tapahtumasta vastaava Suomen Kennelliiton tavoitteena on edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia. M***a minkälainen eläin on koira ja miten siitä on tullut niin tärkeä eläin ihmisille? Haastattelussa molekyyligenetiikan...

16/04/2024

Tutkimusryhmämme kehittämä kaikille avoin verkkokurssi ”Minä ja koirani” on nyt tarjolla kaikille karvakuonojen kujeista kiinnostuneille. Kurssilla opit kiehtovaa tietoa koirien perimästä, historiasta, eri rotujen ominaisuuksista, käyttäytymisestä ja siitä, miten koirat muodostavat ainutlaatuisen kumppanuuden ihmisen kanssa. Osallistuminen kurssille on täysin maksutonta.

Kurssin aikana täytät kyselyitä muun muassa koirasi käyttäytymisestä, taustasta ja itsestäsi koiranomistajana. Saat henkilökohtaiset raportit esimerkiksi koirasi persoonallisuuspiirteistä, ja voit vertailla niitä muiden ja samanrotuisten koirien kanssa. Osallistumalla tuet tutkimustyötämme tuottamalla uutta tutkimusmateriaalia, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää omaa ja lemmikin fyysistä ja henkistä terveyttä, hyvinvointia ja vuorovaikutusta.

Ensimmäisille 500 kurssin suorittaneelle tarjoamme mahdollisuuden saada ilmainen, markkinoiden kattavin geenitesti koirallesi. Seuraaville tarjoamme huomattavan alennuskoodin. Vielä voit ehtiä ilmaisen geenitestin saajien joukkoon!

Kurssille löydät tästä osoitteesta: koira.mooc.fi

05/03/2024

**Edit: Lämmin kiitos runsaasta aktiivisuudestanne! Emme tarvitse enää vastauksia kyselyyn tässä vaiheessa tutkimusta. Kysely on nyt kiinni.**

OSALLISTU TUTKIMUKSEEN PENTUAJAN HENKISESTÄ KUORMITUKSESTA

Avullanne kehitimme kyselyn, joka kartoittaa pentuajan henkisen kuormituksen eli "puppy bluesin" esiintyvyyttä, oireita ja kestoa. Toivomme nyt vastauksia kyselyyn 1–2 vuoden ikäisten koirien omistajilta liittyen kokemuksiin pentuajalta sekä nykyhetkestä.

Tutkimme, millaisia eroja ilmenee pennun ja aikuisen koiran hoitamisen kuormittavuudessa. Toivomme vastauksia sekä niiltä, jotka ovat kokeneet ”puppy bluesin”, että niiltä, joilla vastaavaa kuormitusta ei ole ilmennyt. Kyselyyn vastaaminen vie noin 5–10 minuuttia.

Pääset osallistumaan kyselyyn klikkaamalla seuraavaa linkkiä:
**Kysely on nyt kiinni – emme tarvitse enää vastauksia!**

Lämmin kiitos osallistumisesta ja tutkimuksemme tukemisesta!

Lisätietoja tutkimuksesta antaa:
Väitöskirjatutkija Aada Ståhl, [email protected]

Kuva: Kaisa Eskola

22/02/2024

Lämpimät kiitokset Helsingin seudun kennelpiirille ”Vuoden koiraystävällisin taho” tunnustuksesta viireineen. 🙏

Kuva: Outi Toni

21/01/2024

Vanhaenglanninlammaskoirien vakavaan silmäsairauteen löytyi muutos geenistä, joka aiheuttaa vastaavan ihmisen silmäsairauden, Sticklerin oireyhtymän.

Multiocular defect has been described in different canine breeds, including the Old English Sheepdog. Affected dogs typically present with multiple and various ocular abnormalities. We carried out whole genome sequencing on an Old English Sheepdog that had been diagnosed with hereditary cataracts at...

22/12/2023

OSALLISTU KOIRIEN YLIMÄÄRÄISTEN HAMPAIDEN GEENITUTKIMUKSEEN

Teemme tutkimusta lyhytkarvaisilla saksanseisojilla esiintyvistä ylimääräisistä etuhampaista. Pyrimme tunnistamaan geneettisen muutoksen ilmiön taustalla, ensimmäistä kertaa koirilla.

Etsimme tutkimukseen lyhytkarvaisia saksanseisojia, joilla on todettu ylimääräisiä etuhampaita. Olemme myös kiinnostuneita muun rotuisten koirien näytteistä, joilla on todettu ylimääräisiä etuhampaita.

Osallistumista varten tarvitsemme koirasta verinäytteen. Esitietoihin tarvitsemme seuraavat tiedot: etuhampaiden lukumäärän muutokset (montako ylimääräistä), ja sijaitsevatko normaalien hampaiden kanssa samassa rivissä, vai rivin ulkopuolella. Lisäksi pyydämme lähettämään kopion eläinlääkärin lausunnosta, mikäli hampaita on jouduttu poistamaan sekä mahdolliset hampaiston röntgenkuvat.

JOKAINEN NÄYTE ON KALLISARVOINEN TUTKIMUKSEN KANNALTA, JONKA VUOKSI KAIKKI ETUHAMPAIDEN LUKUMÄÄRÄN MUUTOKSEN OMAAVAT KOIRAT OVAT TÄRKEITÄ!

Ohjeet näytteen lähettämiseen: https://www.koirangeenit.fi/osallistuminen/miten-osallistun/

Lisätietoja tutkimuksesta: Heidi Peltonen ([email protected]), Marjo Hytönen ([email protected])

Kuva: Linda Sundvik

01/12/2023

PARTICIPATE IN GENETIC STUDY ON EPILEPSY AND DYSKINESIA IN DOGS

We have promising preliminary results on genetic risk factors for epilepsy and paroxysmal dyskinesia in Labrador Retrievers (Canine Genetics research group led by Professor Hannes Lohi, University of Helsinki and Folkhälsan Research Center, Finland).

For the next phase of the study, we need a large number of dogs of all breeds who have been diagnosed with epilepsy or dyskinesia, or who have had symptoms suggestive of these diseases.

You can participate in the study by 31 December 2023:

1. Send a blood sample of your dog to the Canine Genetics Research Team at the University of Helsinki. More detailed instructions on how to send the sample can be found here: https://www.koirangeenit.fi/english/participate/

2. Respond to the Epilepsy and Dyskinesia Survey. You can find the survey here: https://redcap.helsinki.fi/redcap/surveys/?s=CFCN9RTACF

The survey is located on the secure REDCap platform on the University of Helsinki server, and it takes about 20-30 minutes to respond to it. It is very important that you fill in the official/pedigree name and registration number of the dog carefully.

We can only include dogs for which we have both a blood sample and a completed survey response.

It is very important for the success of the project that we get as many participants as possible from different dog breeds. We kindly ask you to share this message with breed associations, breeders and dog owners.

Thank you very much for supporting our research!

For more information on the study:

Doctoral Researcher Tiina Heinonen, MSc, Breeding Agronomist
[email protected]

29/11/2023

OSALLISTU KOIRIEN EPILEPSIAN JA DYSKINESIAN GEENITUTKIMUKSEEN

Olemme saaneet mielenkiintoisia alustavia tuloksia epilepsiaan ja dyskinesiaan liittyvistä geneettisistä riskitekijöistä labradorinnoutajilla.

Tutkimuksen seuraavaa vaihetta varten tarvitsemme mahdollisimman suuren määrän kaiken rotuisia koiria, joilla on diagnosoitu epilepsia tai dyskinesia, tai joilla on ollut näihin sairauksiin viittaavia oireita.

Voit osallistua tutkimukseen 31.12.2023 mennessä seuraavasti:

1. Lähetä koirastasi verinäyte koirien geenitutkimusryhmälle. Tarkemmat ohjeet näytteen lähettämiseen löytyvät täältä: https://www.koirangeenit.fi/osallistuminen/

2. Vastaa koirien epilepsia ja dyskinesia -kyselyyn. Linkki kyselyyn: https://redcap.helsinki.fi/redcap/surveys/?s=8EWLTYPT4F3EJFEM

Kysely sijaitsee tietoturvallisella REDCap-alustalla Helsingin yliopiston palvelimella, ja siihen vastaaminen vie noin 20-30 minuuttia. Näytteen ja kyselyvastauksen yhdistämisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että täytät kyselyyn koiran virallisen nimen ja rekisterinumeron huolellisesti. Voimme sisällyttää tutkimukseen vain sellaiset koirat, joista meillä on sekä näyte että täytetty kyselyvastaus. Lisätietoja kyselystä löytyy osoitteesta https://dogepilepsyresearch.org/fi/.

Mikäli olet jo lähettänyt meille näytteen epilepsiaa tai dyskinesiaa sairastavasta koirastasi, emme tarvitse uutta näytettä, m***a pyydämme teitä vastaamaan kyselyyn tutkimukseen osallistumiseksi.

Tutkimuksen kannalta on erittäin tärkeää, että saisimme mahdollisimman suuren määrän osallistujia eri roduista. Pyydämmekin teitä jakamaan tätä viestiä eteenpäin rotuyhdistyksille, kasvattajille ja koiranomistajille.

Lämmin kiitos tutkimuksemme tukemisesta!

Lisätietoja tutkimuksesta ja siihen osallistumisesta:

Väitöskirjatutkija Tiina Heinonen, MMM, jalostusagronomi
[email protected]

28/11/2023

Uutta tutkimustietoa omistajan ja lemmikin suhteesta ja persoonallisuuksien merkityksestä. Kiitos kaikille osallistuneille.

Helsingin yliopiston tutkimus paljasti, että sekä omistajan että lemmikin persoonallisuuspiirteet ja psyykkinen hyvinvointi vaikuttavat eläinsuhteeseen. Tulokset ovat merkittäviä, sillä omistajan ja lemmikkieläimen välisen kiintymyssuhteen laadulla on merkittävä vaikutus heidän yhteiseen...

16/11/2023

NUORIA KARJALANKARHUKOIRIA KAIVATAAN MUKAAN TUTKIMUKSEEN!

Olemme tehneet karjalankarhukoirilla alustavan geneettisen löydöksen, joka aiheuttaa nuorena alkavaa verkkokalvon rappeumaa (progressive retinal atrophy, PRA). GEENILÖYDÖN VARMISTAMISEKSI TARVITSEMME NÄYTTEITÄ ALLE 2-VUOTIAISTA KARJALANKARHUKOIRISTA.

Testaamme tutkimukseen osallistuneet koirat uuden geenivirheen osalta, ja geenivariantin testitulos toimitetaan omistajalle tutkimuksen päätyttyä. Tutkimukseen otetaan mukaan näytteet, jotka saapuvat laboratorioomme vuoden loppuun mennessä.

JOKAINEN NÄYTE ON KALLISARVOINEN TUTKIMUKSEN KANNALTA, EIKÄ KOIRAN TARVITSE OLLA SILMÄTUTKITTU OSALLISTUAKSEEN. Osallistumista varten tarvitsemme koirasta verinäytteen, ja jos koira on silmätutkittu, pyydämme lähettämään myös tutkimuslausunnon kopion tutkimusryhmälle osoitteeseen lgl-kyselyt(at)helsinki.fi.

Ohjeet näytteen lähettämiseen: https://www.koirangeenit.fi/osallistuminen/miten-osallistun/.

Lisätietoja tutkimuksesta antaa: Inka Pettinen, [email protected]

20/09/2023

Vihdoinkin läpimurtoja dobermannien sydänlihassairauteen. Liian moni dobberi sairastuu tähän vakavaan sairauteen. Tutkimuksemme toivottavasti auttaa parantamaan dignostiikkaa ja hoitoja jatkossa. Laaja yli 500 koiran tutkimusaineisto eri puolilta Eurooppaa. Vertasimme löydöksiä myös ihmispotilaisiin ja löysimme muutoksia samoissa geeneissä.

Dobermannien laajentavan sydänlihassairauden geenitaustan selvittämisessä on tehty merkittävä löytö. Tutkimus auttaa ymmärtämään koiran ja ihmisen vakavien sydänlihassairauksien periytyvyyttä, sairauden syntymekanismeja ja tarjoaa uusia työkaluja niiden vastustamiseksi.

25/08/2023

Uutta tietoa vinttikoirien alkuperästä ja niiden geeneistä ruotsalaisten johtamassa tutkimuksessa, jossa mukana mm. salukeja Suomesta. Vinttikoirilla vaikuttaisi olevan kolme itsenäistä linjaa Afrikassa, Euroopassa ja Lähi-Idässä. Afrikkalaisessa linjassa ikivanhojen Euraasien susien perimää. Perimästä erottuvat jalostuksen myötä geenit, jotka vaikuttavat sydämen, lihasten ja verenkierron toimintaan. Mielenkiintoinen tutkimus.

Abstract. Sighthounds, a distinctive group of hounds comprising numerous breeds, have their origins rooted in ancient artificial selection of dogs. In this stud

25/08/2023

Maailmanlaajuinen 2000 koiran perimän kartoitus 239 rodusta valmistui. Työ käynnistyi jo vuonna 2016. Mukana yli 1000 suomalaista koiraa biopankistamme. Tutkimus löysi >48 miljoonaa varianttia. Se antaa uutta tietoa mm. rotujen sukulaisuudesta, perimän rakenteesta, sairauksiin liittyvistä varianteista ja parantaa geenien tunnistamiseen tarvittavia työkaluja ja resursseja. Erittäin merkittävä ja laaja tutkimus, jossa paljon tuloksia. Tulossa sarja muita tähän kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä artikkeleita. Ymmärrys koirien geeneistä ja niiden liittymisestä korien alkuperään ja terveyteen paranee merkittävästi.

Background The international Dog10K project aims to sequence and analyze several thousand canine genomes. Incorporating 20 × data from 1987 individuals, including 1611 dogs (321 breeds), 309 village dogs, 63 wolves, and four coyotes, we identify genomic variation across the canid family, settin...

25/08/2023

Vahva luku- tai kuuntelusuositus! Tohtori Jenni Haukion monipuolinen kirja presidentin puolisona. Hän on tehnyt valtavasti hyvää taiteen, runouden, kulttuurin ja eläinten hyvinvoinnin saralla. Ja pitänyt kauniisti Suomea esillä maailmalla. Lämmin kiitos myös tutkimusryhmäni työn huomioimisesta koirien hyvinvoinni eteen. Työmme jatkuu.

25/08/2023

Helsingin yliopiston analyysin mukaan tuore käytöstutkimuksemme on saavuttanut jopa 1,4 miljardin yleisön maailman laajuisesti. Vaikuttavaa. Haluamme ymmärtää mitkä tekijät vaikuttavat parhaan ystävämme käytökseen ja miten voimme olla hyvää käytöstä tukemassa.

Koiran rotu on tärkein persoonallisuuteen liittyvä tekijä, m***a myös ikä ja sosiaalinen ympäristö ovat yhteydessä persoonallisuuteen. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan sekä kasvattajalla että koiranomistajalla on tärkeä rooli persoonallisuuden kehityksessä.

25/08/2023

Löysimme uuden muutoksen F8-geenistä labradorinnoutajasta, jolla ilmeni verenvuototautia. Geenimuutos ei onneksi vaikuta levinneen laajalle, m***a geenitesti voi olla avuksi. F8-geenistä on löydetty aiemmin muita muutoksia eri roduista ja myös ihmispotilaista.

Hemophilia A is the most common inherited coagulation factor disorder in dogs. It manifests as excessive bleeding resulting from pathogenic variants in the X-chromosomal F8 gene encoding coagulation ...

09/06/2023

Teimme uuden geenilöydön miniaussien/pieniamerikanpaimenkoirien hermostosairauteen. Geenimuunnosta löytyi Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

Koirista tunnistettiin uusi geenimuutos, joka aiheuttaa hyperekpleksia-hermosairautta. Se saa aikaan liioiteltuja säpsähdysreaktioita yllättäviin ääniin, kosketukseen tai muihin äkillisiin ärsykkeisiin. Tutkimus paljastaa sairauden lajienvälisiä samankaltaisuuksia ja eroja sekä tarjoaa ty...

07/06/2023

Noin 10% ihmisistä ja 0,5-3.5% koirista sairastuu krooniseen munuaissairauteen (CKD). Sairautta esiintyy myös boksereilla. Sairauden geenitaustaa selvitettiin rodussa ja löydettiin 21 perimäaluetta, joiden muutokset altistavat sairaudelle. Osa riskigeeneistä ovat tuttuja vastaavasta ihmissairaudesta. Suomalaisia koiria mukana, kiitos harrastajille.

05/06/2023

Weimarinseisojien liikkumisvaikeuksia aiheuttavan hermostosairauden geenitausta selvisi. Voimakkaiden tunnepurkausten tai rasituksen laukaisemat motoriset asento- ja liikevaikeudet kestävät usein 5-15 minuuttia. Geenimuunnos löytyi hermosolujen kehitystä ja toimintaa säätelevästä TNR-geenistä. Uusi ehdokasgeeni samalla vastaaviin ihmissairauksiin. Kiitos suomalaisille weimarinseisojien harrastajille näytteistä tutkimuksen edistämiseksi.

26/05/2023

Miten rotusi sijoittuu?

Osoite

HaartmaninKatu 8
Helsinki
00290

Nettisivu

http://www.koirangeenit.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Koirien geenitutkimus :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.