Rautakauden Birckala

12/12/2024

📖Liisa Kasken yleisöluento Pirkkalassa 31.10.2024 on katsottavissa Pirkan opiston YouTube-kanavalla:
https://www.youtube.com/live/bAs1vaSl3e8?si=xOWuE0BNsw7FJ2lo

🌲Luennolla jäljitetään ihmisen suhdetta metsään ja sen eliöihin eteläisessä Suomessa rautakaudella. Metsä oli yhtä aikaa ruoka- ja tarvikeaitta, elämää antavien ja tuhoavien voimien lähde, tuttu arkiympäristö ja kylän tai kasken takaa alkava tuonpuoleinen. Millaisia merkityksiä metsästä voidaan kielen, kansanperinteen ja arkeologian keinoin löytää? Onko meillä pääsyä rautakautisen ihmisen metsäsuhteeseen?

Luento tallennettu Pirkkalassa 31.10.2024, ja on näkyvillä toistaiseksi.Luennon automaattisen litteroinnin saa päälle videosoittimen oikeasta alakulmasta löy...

24/09/2024

📖Tietokirjailija Liisa Kasken luennolla 31.10.2024 jäljitetään ihmisen suhdetta metsään ja sen eliöihin eteläisessä Suomessa rautakaudella.

🌲Metsä oli yhtä aikaa ruoka- ja tarvikeaitta, elämää antavien ja tuhoavien voimien lähde, tuttu arkiympäristö ja kylän tai kasken takaa alkava tuonpuoleinen. Millaisia merkityksiä metsästä voidaan kielen, kansanperinteen ja arkeologian keinoin löytää? Onko meillä pääsyä rautakautisen ihmisen metsäsuhteeseen?

Luentoa voi seurata sekä paikan päällä että verkon välityksellä.

⏳ Torstai 31.10.2024 klo 18.00–19.30
📍 Pirkkala-sali, Urheilutie 7, Pirkkala
🎟️ Vapaa pääsy

20/09/2024

Kiitos Rautakauden Birckala, Pirkan opisto ja ihana mallimme Aino, oli hauskaa luennoida Kirkkailanmäen emännän puvusta eilen! Mikäli joku ei ehtinyt kuulolle, tallenne löytyy Youtubesta kahden viikon ajan:
https://www.youtube.com/live/Q-ek64W3-E0?si=Gy6nrFcngwm0RCvY

20/09/2024

📖 Väitöskirjatutkija Jenni Sahramaa ja käsityömestari Mervi Pasanen luennoivat Kirkkailanmäen emännän muinaispuvun tutkimuksista ja puvun ennallistuksesta Pirkkala-salissa 19.9.2024.

🤝🏻 Luento toteutettiin yhteistyössä kanssa. Luennon tallenne on nähtävissä Pirkan opiston YouTube-kanavalla 3.10.2024 asti.

17/09/2024

📖Rautakauden Birckalan yleisöluennot syksyllä 2024, yhteistyössä Pirkan opiston kanssa:

⏳Torstai 19.9.2024 klo 18.00–19.30
Jenni Sahramaa & Mervi Pasanen: Kirkkailanmäen emäntä – ensimmäinen muinaispuku Päijät-Hämeestä

🧶Hollolan Untilan Kirkkailanmäestä vuonna 1978 löytyneen naisenhaudan perusteella on valmistettu kokonaan uusi muinaispuku. Tule kuulemaan Kirkkailanmäen emännän tutkimuksista ja Lahden historiallisessa museossa esillä olevan pukukokonaisuuden valmistamisesta.

⏳Torstai 31.10.2024 klo 18.00–19.30
Liisa Kaski: Rautakautinen metsä – uhkea puutarha vai uhkaava tuonpuoleinen?

🌲Luennolla jäljitetään ihmisen suhdetta metsään ja sen eliöihin eteläisessä Suomessa rautakaudella. Metsä oli yhtä aikaa ruoka- ja tarvikeaitta, elämää antavien ja tuhoavien voimien lähde, tuttu arkiympäristö ja kylän tai kasken takaa alkava tuonpuoleinen. Millaisia merkityksiä metsästä voidaan kielen, kansanperinteen ja arkeologian keinoin löytää? Onko meillä pääsyä rautakautisen ihmisen metsäsuhteeseen?

📍 Pirkkala-sali, Urheilutie 7, Pirkkala
🎟️ Vapaa pääsy

Tarkemmat tiedot ja etäosallistumislinkit: pirkanopisto.fi

27/08/2024

📖 Rautakauden Birckalan oheisohjelmassa torstaina 19.9. väitöskirjatutkija Jenni Sahramaan ja käsityömestari Mervi Pasasen luento Kirkkailanmäen muinaispuvusta.

🧶Hollolan Untilan Kirkkailanmäestä vuonna 1978 löytyneen naisenhaudan perusteella on valmistettu kokonaan uusi muinaispuku. Tule kuulemaan Kirkkailanmäen emännän tutkimuksista ja Lahden historiallisessa museossa esillä olevan pukukokonaisuuden valmistamisesta.

Tilaisuus on kaikille avoin ja pääsymaksuton. Luento toteutetaan yhteistyössa Pirkan opiston kanssa. Tervetuloa!

📅 Torstai 19.9.2024 klo 18.00–19.30
📍 Pirkkala-sali, Urheilutie 7, Pirkkala
🎟️ Vapaa pääsy

30/07/2024

12/07/2024

12/07/2024

Reipin museon viikon tietoisku: Sahti

Sahti on vanhimpia edelleen valmistettavia viljajuomatyyppejä, jota juodaan niin juhlissa kuin talkoissakin. Sahdin valmistuksen salat ovat kulkeneet paljolti suullisesti sukupolvelta toiselle. Suomessa on perinteisiä sahtialueita, joiden juomien välillä on suuriakin eroja. Satakuntalaisiin sahtipitäjiin kuuluu mm. Hämeenkyrö sekä Parkano ja Itä-Hämeen alueeseen kuuluu mm. Hartola ja Joutsa.

Pääasiassa sahtia on valmistettu ohrasta, m***a sen ohella on voitu käyttää muita viljoja antamaan makua. Esimerkiksi ruis antaa sahdille täyteläisyyttä ja punaruskean värin. Sahdin valmistus on monivaiheinen prosessi, jossa erityisesti käyttäminen on tarkkaa puuhaa. Viileässä hiljalleen käytetty sahti ei esimerkiksi aiheuta juojalleen vatsanväänteitä. Liian lämpimässä käyvä sahti puolestaan hapantuu ja menettää makunsa.

Sahti on parhaimmillaan parin kuukauden ikäisenä m***a käyntinopeudesta riippuen se voi olla juotavaa jo alle viikkoisenakin. Sahti on yksi harvoista "alkuperäisoluista" ja suomalainen olut on ollut tunnettu vientituote jo 1500-luvulta lähtien. Sahdin ja oluen perusraaka-aineet ovat samat (mallas, hiiva, humala ja vesi) m***a juomien erot syntyvät raaka-aineiden suhteista ja valmistustavoista.

Kuvassa Reipin museon sahtikuurna. Ohramaltaista imelletty ja kuumassa vedessä kiehautettu mäski juoksutetaan sahtikuurnan lävitse. Kuurnan pohjalla laitetaan olkia, jotka siilaavat kiinteät aineet pois. Kuurnasta valunut vierre laitetaan vielä käymään sahtitynnyreihin.

Lisätietoa sahdinteosta löydät esim.
wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Suomalainen_olutkulttuuri

suomisyojajuo.fi/2016/09/01/horpyn-verran-sahdin-historiaa/

www.joutsa.fi/jouto/perinne/sahti.html

10/07/2024

⚔️Rautakauden Birckala kokosi 6.–7.7.2024 historiatapahtumien ystävät ja harrastajat Reipin museoalueelle. Tapahtuman muodonmuutos Pirkkalan Muinaismarkkinoista Rautakauden Birckalaksi onnistui upeasti ja uudistukset otettiin ilolla vastaan.

Aurinkoisena lauantaina alueelle saapui noin 4 000 kävijää ja samalla rikottiin tapahtuman päiväkohtainen yleisöennätys. Kahden päivän aikana Reipissä vieraili yhteensä yli 6 000 tapahtumakävijää.

Suuri kiitos hienosta tapahtumasta kuuluu jokaiselle tapahtuman toteutuksessa mukana olleelle!

Käsityöläisten markkinoille saapui kauppiaita ja käsityöläisiä ympäri Suomen ja Virosta asti. Tapahtumavieraita saapui pohjoismaiden ja Baltian lisäksi muun muassa Kanadasta ja Sveitsistä.

Viikinkien taistelut nähtiin tänä vuonna entistä suurempina, kun paikallisen kaartin saapuivat haastamaan taistelijat Ulvilan, Vanajan, Kalevan ja Harjun kaarteista, Palkkakorpit Jyväskylästä, Faravidin sudet Pohjanmaalta, Harmaasudet Helsingistä ja Wirran Wartijat Turusta, sekä maineikkaan Ulfhednir:n taistelijat Tanskasta.

Yksi tapahtuman uudistuksista oli ohjelmalava, jossa nähtiin ja kuultiin muun muassa asiantuntijaluentoja, muinaismusiikkia sekä Mystikon ja Loihtijan maagiset taikuusesitykset. Ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa kaikki halukkaat pääsivät kuulemaan Pirkkalan Tursiannotkon kaivauksia johtaneen arkeologi Sami Ranisen luentoa uuden esiintymislavan laajaan katsomoon.

Lauantaina äänellään taituroineen kansanmuusikko Anna Fältin esityksessä kuultiin kalevalaista runonlaulua, loitsuja ja karjankutsuja. Sunnuntaina lavalle noussut Pakanafolk-yhtye Noiduin hypnotisoi yleisön mytologiaan ja muinaisuskoon perustuvalla, itse rakennetuilla perinnesoittimilla soitetulla musiikillaan.

Tapahtumakävijät pääsivät tutustumaan viikinkiajan kädentaitoihin tulenteosta kalannahan parkitsemiseen. Historianelävöittäjien viikinkileirissä ja Muinaiskylällä yleisö pääsi seuraamaan rautakauden yhteisöllistä elämää.

Rautakauden Birckala järjestetään jälleen ensi vuonna 5.-6.7.2025.

10/07/2024

09/07/2024

Topias Paukkeri pääsi Rautakauden Birckalassa koskettamaan Suomen viestikyyhky-yhdistyksen Risto Nikkasen pitelemää kyyhkyä. VIIME viikonloppuna Pirkkalan Reipissä järjestetty Rautakauden Birckala -muinaistapahtuma oli jälleen menestys. Pirkkalan kunnan kulttuurituottaja Peik Erholan mukaan ...

09/07/2024

Iso kiitos Rautakauden Birckala hienosta tapahtumasta viikonloppuna. Pirkkalaan oli kerääntynyt suuri joukko rautakauden ja viikinkiajan ystäviä, ja oma luentoni "Kuppikiviä, kalmistoja ja pyhiä lähteitä – Kurkistus Pirkanmaan rautakautiseen uskomusmaailmaan" sai huippuyleisön!

Luennolla kerroin, mitä voimme tietää rautakauden itämerensuomalaisesta ja paikallisemmin pirkanmaalaisesta (historiallisten Ylä-Satakunnan ja Hämeen) uskomuksista, ja lyhyt vastaus on, ettemme paljoakaan. Silti jotain voi arvailla sirpaleisen aineiston kautta. Rautakauden uskomuksista todistavat mytologisin aihein koristellut esineet, kalmistot ja muut pyhiksi tulkitut paikat, kuten kuppikivet ja uhrilähteet. 1600-luvulta eteenpäin talletettu kansanrunous ja erityisesti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kerätty kansatieteellinen aineisto tarjoavat myös viitteitä vanhemmasta kansanomaisesta uskomusmaailmasta, m***a käytännössä on mahdotonta tietää, mitkä kansanuskon piirteet periytyvät rautakaudelta asti, koska kansanusko on elävä ja muuttuva perinne.

Varovaisesti kaikkia näitä lähteitä vertaamalla voi kuitenkin sanoa, että Näsijärven eteläpuolella elelleessä talonpoikaiskulttuurissa esivanhemmat näyttävät olleen tärkeässä osassa. Hautaamiseen on nähty paljon vaivaa, ja hautaröykkiöiltä on paljon viitteitä haudoilla aterioimisesta ja kenties uhraamisesta. Vainajille on myös annettu tuonpuoleiseen mukaan täysi varustus koruja, työkaluja ja aseita, kenties mukaillen myöhemmässä loitsurunoudessa säilynyttä ajatusta, että tietäjä voi nostaa kalmistosta avukseen esivanhempien sotajoukon.

Mikael Agricola luettelee vuonna 1551 julkaistussa Davidin Psalterissa 12 hämäläisten ja 12 karjalaisten jumalaa, jotka kaikki ovat tunnettuja myös myöhemmästä kansanperinteestä, joskin enemmän haltioina kuin jumalina. Erityisesti luonnonhenkien ja näiden asuinsijoina toimineiden erityisten luonnonmuotojen, kuten vanhojen puiden ja erikoisten siirtolohkareiden kunnioitus näyttäisi myös kuuluneeseen itämerensuomalaiseen muinaisuskoon.

Tässä muinaisuskossa tärkeä käsite on ollut väki, eli asioissa piilevä voima. Erityisesti tulen, veden, raudan, karhun, naisen ja kalman väkeä on kansanuskossa pidetty voimakkaina, ja niitä on käytetty antamaan pontta loitsuihin ja ajamaan sairautta pois potilaasta. Muinaisukossa erityisesti tietäjä, joka saattoi olla niin nainen kuin mies, hallitsi väen nostatuksen pitkien loitsurunojen avulla. Pohjois-Savossa ja Karjalassa paikoin 1900-luvun alkuun asti säilynyt tietäjälaitos kantaa kaikuja paljon vanhemmilta ajoilta. ✨

📷: Heli Karmakallio

07/07/2024

Vielä hetki sitten viikinkileirissä nukuttiin, m***a kohta startataan tapahtuman toinen päivä Reipin alueella.

Tervetuloa Rautakauden Birckalaan!

⚔️ Rautakauden Birckala 6.–7.7.2024
La 6.7. klo 10–17, su 7.7. klo 10–16
📍 Reipin museo, Museotie 9, Pirkkala
🎟️ Vapaa pääsy

06/07/2024

Rautakauden Birckalan ensimmäisenä päivänä riitti hulinaa myös museonmäellä!

Riimujen tulkintaa, lasten alueen toimintaa, varpanheittoa, Reipin museon aarteita, käsityöläisten markkinoiden taidokkaita tuotteita ja paljon muuta ✨

⚔️ Rautakauden Birckala 6.–7.7.2024
La 6.7. klo 10–17, su 7.7. klo 10–16
📍 Reipin museo, Museotie 9, Pirkkala
🎟️ Vapaa pääsy

06/07/2024