Saimaa, sen hiekka- ja kalliorannat ja mäntykankaat ovat Nestorinrannan ja sen yrittäjien voiman lähde. Ilman Saimaata tätä yritystä ei olisi. Nestorinranta olisi jäänyt pöytälaatikkofirmaksi entisellä nimellään, kotipaikallaan ja toimialallaan.
Riitta olisi nyt eläkkeellä päätoimittajan tehtävistä ja yrittäisi keksiä jotain mielekästä tekemistä. Luultavasti möyrisi kaiket kesäpäivät puutarhatöissä ja siinä välissä opettaisi koirilleen temppuja.
Onneksi oli ja on Saimaa. Onneksi Matti adoptoitiin kauan sitten tähän saareen, Puumalan Lintusaloon, ja onneksi Riitta ja Matti tapasivat sattumalta toisensa, myös kauan sitten.
Kun Riitta ensimmäisen kerran tuli Lintusaloon 1970-luvun alussa, hän luuli tulleensa aikakoneella 1800-luvulle. Tuolloin Lintusaloon ei ollut tietä. Saaressa oli talosta taloon johtavia kyläteitä, jotka katkaisi vähän väliä veräjä. Lehmät laidunsivat kaikkialla.
Matin kodissa oli sähköt, m***a ei juoksevaa vettä eikä muuta lämmitystä kuin puulla lämpiävät uunit. Keittiö oli tuvan nurkassa. Siinä oli iso saavi täynnä vettä. Vesi lämmitettiin kattilassa. Huussi oli pihan perällä, samoin sauna.
Tuolloin tuntui, että Lintusalo on kaukana kaikesta. Sinne pääsi sulan veden aikaan vain veneellä ja talvisin jäätietä pitkin, m***a keväisin ja syksyisin saari oli 2-3 viikkoa motissa kelirikon takia. Tästä on Ylen Elävässä arkistossa Veikko Kilkin tekemä dokumenttikin (Saariston kelirikko) vuodelta 1971.
Nyt on toisin. Kovan tietaistelun ansiosta Lintusaloon saatiin vihdoin tie 1975. Tie toi nykyajan Lintusaloon, kuten tietaistelun sinnikäs puurtaja Tauno Kiljunen tapasi sanoa.
Nestorinranta syntyi yllättäen
Riitta ja Matti muuttivat Helsingistä Matin kotitilalle pysyvästi 2009. Sitä ennen tila toimi heidän vapaa-ajan asuntonaan lähes 20 vuotta. Matin vanhemmat, Mari ja Ville, lähtivät kirkonkylälle 1980-luvun lopussa, kun elämä kävi liian vaikeaksi ilman mukavuuksia.
Riitta ehti asua Lintusalossa vajaan vuoden, kun hän huomasi olevansa matkailuyrittäjä. Nestorinranta aloitti aamiaismajoituksella, parin veneen vuokrauksella ja Nestorin kierroksilla 2010 kesällä.
Nestorinrannasta tuli Nestorinranta, koska Juha Vainion Vanhoja poikia viiksekkäitä -laulun syntytarina on täältä. Laulun Miikkulaisen esikuvalla Nestori Reposella oli sauna tilan rannassa. Saunaa lämmittäessään hän soitteli haitaria ja kerran norppa tuli kuuntelemaan kivelle.
Veikko Kilkki kuuli tarinan Nestorilta ollessaan täällä tekemässä kelirikkodokumenttia. Myöhemmin hän kirjoitti siitä Juha Vainiolle, joka ei ensin innostunut, m***a sitten muutti mielensä ja kirjoitti tarinasta suomalaisten rakastaman laulun.
Suuret investoinnit päättyivät vihdoin
Nestorinrannassa alkoivat rajut investoinnit jo seuraavana vuonna ja Ely-hankkeina ne jatkuivat aina vuoden 2020 alkuun asti. Investoimaan oli pakko ruveta, koska kysyntä tänne Saimaan ihaniin, rauhoittaviin maisemiin oli niin suuri.
Nyt korona-vuonna 2020 tärkeimmät puitteet ovat Nestorinrannassa koossa, vaikka kaikenlaista pientä uutta on luvassa niin kauan kuin henki pihisee. Tässä kattauksemme sinulle:
3 vuokramökkiä (Villa Hauki, Nestorin maja ja Tarun mökki),
ympärivuotiset huoneet Ylähuone ja Orsi,
aittahuoneet Mari, Ville ja Vilja-aitta
telttatasanne maks. 5 teltalle rannassa
navettakahvila Nestori auki kesäisin
lettukioski rannassa auki kesäkuun lopusta elokuun alkupuolelle
tilaussauna (7-8 hengelle), ulkoporeallas ja kota (20 hengelle) rannassa
venevuokraamo: kanootteja, soutuveneitä, hitaita ja nopeita moottoriveneitä
polkupyörävuokraamo: 7-vaihteisia Nopsa-pyöriä, maastopyörä ja sähköpyöriä
luontopolkuja: Metso-hyvinvointipolkuja, lasten luontopolku, Matka jääkauden jäljille -geopolku
eläimiä: kesälampaita, Lintula (kanoja, kukko ja viiriäisiä), seurallisia pikkukoiria
opastettuja kala- ja veneretkiä
venetaksi
Nestorin ja norpan pronssipatsaat rannassa
pyörälautta Norppa II:n laituri rannassa (liikennöi 10 km päähän Hurissaloon kesäisin ja kuljettaa pyöräilijöitä ja motoristeja, jotka kiertävät Puumalan saaristoreittiä).Kaua
Saimaalla luonto määrää elämän rytmin
Riitta on ikionnellinen Lintusalossa. Täällä luonto määrää elämän rytmin. Marin ja Villen aikana paiskittiin kesät töitä pelloilla, kerättiin syyskesällä marjat metsästä ja kalastettiin ruokaa järvestä. Talvella tehtiin puhdetöitä, kudottiin mattoja, tehtiin metsätöitä ja elettiin verkkaisemmin kuin kesällä. Silloinkin kalastettiin. Kala oli tärkeä ruoka aina.
Nytkin paiskitaan töitä kesällä sen kuin keritään. Riittaa auttaa 8-9 kesätyöntekijää ja muualla tähän asti töissä ollut Matti kesälomallaan.
Talvella levätään ja tehdään toimistohommia eli tuotekehitystä, markkinointia ja laitetaan hallinnon rakenteita kuntoon. Talvella hankitaan myös lisäoppia kursseilla. Riitta kouluttautui kokiksikin jossain välissä, koska kahvilan pyörittäminen ei onnistunut ihan pystymetsästä.
Lintusalo ei enää ole kaukana
Netin ansiosta Lintusalo ei ole enää kaukana mistään. Nyt korona-aikana koulutus ja kaikki kokoukset ovat siirtyneet verkkoon ja se on mainio asia. Aikaa säästyy matkustamiselta ja luontokin kiittää.
Täällä on hyvä olla. Myös koirien, joita on kolme. Mattikin tulee ympärivuotiseen vahvuuteen, kun jää eläkkeelle kesällä 2020. Toivottavasti myös sinä viihdyt täällä.
Tervetuloa!